Nuuck 2v!

 ÄÄ!! Nuuck täytti eilen kaksi vuotta! Miten tämä aika voikaan rientää näin kamalaa vauhtia? Muistan vieläkin, kun Nuuck oli vasta sellainen kissanpennun kokoinen vauveli ja nyt se on tuollainen valtava suloinen vasikka.  

 Vuoden aikana on kerinnyt tapahtua vaikka ja mitä, vaikken olekaan niitä tänne blogiin jaksanut kirjoitella. Nuuck mm. pärjäsi näyttelyissä niinkin hyvin, että sai elämänsä ensimmäisen sertin ja oli vastakkaisen sukupuolen paras! Nuuckin kanssa käytiin muutenkin muutamissa näyttelyissä, joissa koiruli sai hyviä arvosteluja, muttei saanut mitään erikoishienouksia, kuin juurikin tuon sertin ja VSP:n.

 Agilityn saralla ei ole niin ihmeellisesti mennyt. Alkuperäisessä suunnitelmassahan minun piti startata viralliset kisat tänävuonna, mutten ole niin varma tuleeko tätä tapahtumaan. Treenailu on jäänyt sen verta vähiin, ettei suurtakaan edistystä ole kerinnyt tapahtumaan. Koiralla kyllä riittäisi intoa ja touhua, mutta harrastusmahdollisuudet ovat olleet kannaltamme vähän huonot, joten emme sitten ole päässeet kehittymään tarpeeksi hyvin. Isot kisatapahtumat saa Nuuckin muutenkin niin sekaisin, ettei se osaa oikein keskittyä olennaiseen, mikä on huomattu mölleissä käydessä. :/

 Ei tämä vuosi ole ihan ruusuilla tanssimista ollut. Nuuckin korvat tulehtuivat viime keväänä todella pahasti, mikä johti siihen, että jouduimme viemään koiran korvahuuhteluun. Olemme joutuneet pelaamaan hirveästi noiden ruokien kanssa, yrittäessämme löytää sellaista ruokaa, mihin Nuuckin iho ja korvat eivät reagoisi negatiivisesti. Korvien tilanne on vaihdellut vähän laidasta laitaan, mutta onneksi kotiputsaamisella ollaan pärjätty taas hetken aikaa. Nuuckin silmäkulmathan ovat pudottaneet välillä täysin karvansa, minkä vuoksi näyttelyissä ollaan saatu siitä vähän sapiskaa. 

Nuuckin hihnakäytös on ollut kovassa koulinnassa jatkuvasti. Tyhmänä en osannut sitä heti pienestä pitäen opettaa olemaan vetämässä, kun en Remoon verrattuna huomannut sellaisen nelikiloisen vetävän... Nyt Nuuck on noin 22-25kiloinen, joten sitä voimaa löytyy jonkin verran. 

 Nuuck on äärimmäisen kiltti ihmisiä kohtaan, enkä voisi koskaan kuvitella sen purevan tai edes murisevan ihmisille. Se on myös todella kiltti toisia koiria kohtaan... Paitsi lenkillä. Se ei oikeastaan ole vihainen, mutta sellainen oikein kiva hihnassa haukkuja tai sitten epämääräisen vinkumissekoilun harrastaja. Tästä käytöksestä syytän niin itseäni, kuin Remoa. Remohan on ollut aina hihnassa haukkuja, mikä nyt sitten on siirtynyt kivasti Nuuckille. Nuuckista ohitustilanteissa aina oikein huokuu sellainen epävarmuuden aalto, kun se ei tiedä mitä tehdä. Kaikkein vaikeinta on, kun sitä ei kiinnosta mikään muu kuin se ohi menevä koira, jolloin sen huomion kiinnittäminen johonkin muuhun on hirrrrmuisen vaikeaa. Ohittaminen jonkun namin kanssa onnistuu, jos sitä ohitustilaa on semmoisen 50m, mutta kun kaduilla sitä tilaa ei jää kuin enintään se pahuksen 2m! 

Vaikka treenamista löytyykin vielä, vaikka millä mitalla niin on tuosta syytä olla ylpeä ja iloinenkin. Niin ihana leppoisa ja leikkissä luonnehan tuo kaiken kaikkiaan on. Se on kotioloissa todella helppo koira ja aivan ihana rapsutuskaveri. 

 Nyt toivottelen paljon onnea kaikille Nuuckin sisaruksille ja oikein hyvää uutta vuotta 2014! 

Remo 5v

Ei tätä meinaa todeksi uskoa, mutta eilen Remo-ukko täytte 5 vuotta! Oikeasti!? Kuinka nopeasti viisi vuotta hurahtaakaan? Huhhuh :O Kaikenlaista Remokin on viiden vuoden aikana kerinnyt: aina metsän vaarallisimmasta pupukoirasta laiskaksi sohvakoiraksi. Joka on silloin tällöin hyppinyt nakkien perässä ympäri agilityrataa. Paljon onnea Remolle!

 Remo pääsi edellisellä viikolla jälleen vehtailemaan tyttöystävänsä Ruuthin kanssa ja saa nyt nähdä, nähdäänkö keväällä jälleen pikku-beagleja. :)

Nuuckilla on ollut pahoja ongelmia sen korvien kanssa, jotka ovat olleet täynnä tummanruskeaa mönjää ja ärhäkkää punotusta, mikä johti siihen, että koira raapi korviaan ja sai ne näyttämään vielä pahemmalta. No 18.1 näytettin niitä eläinlääkärillä rokotuksien yhteydessä ja saatiin kotiin mukaan korvien puhdistusainetta. Korvat meni kuitenkin vain pahempaa suuntaan ja varattiin pari viikkoa sitten uusi aika ja käytiin näyttämässä korvia uudestaan lääkärillä. Hiivaahan siellä oli. No ei siinä muuta kuin korvahuuhteluun. Nuuckille annettii nukutuslääkettä ja eläinlääkäri totesi koiran olleen sitkein unta vastaan taisteleva koira, minkä hän oli koskaan nähnyt. Kun korvahuuhtelusta oli päästy ja Nuuck nostettiin pöydältä lattialle, jotta se voisi 2-3 minuutissa rauahssa heräillä... No samantien, kun se oli lattialle päässyt Nuuck alkoi yrittää seisomaan, vaikkei sen silmät olleet edes vielä auenneet! On siinäkin koira. :D Saatiin eläinlääkäriltä korvatippoja, joita ollaan laitettu aamuin ja illoin. Tällä viikolla pitäisi sitten mennä kontrolliin.

 Ollaan Nuuckin kanssa käyty myös ahkeraan joka sunnuntai agilityssa. Tällä hetkellä treeneissä hypitään 40cm, johon rimat nostettiin muutama viikko takaperin. Ihan mukavastihan tuo on alkanut sujua, vaikka vielä onkin paljon treenaamista niin omistajan kuin koirankin kohdalla. 2014 olisi tarkoitus oikeille kisaradoille siirtyä, että saa nähdä. :D

 Näkemisiin :)

1-vuotias

Paljon PALJON onnea Nuuck 1w! Ja kaikille muille Dinaisa Snow-pennuille! <3

 

 

Junailua ja muuta jännää

Pallo <3 

Välipäivinä pääsi Nuuck ekaakertaa junailemaan! Reilun 3tunnin matka Keuruulta Vaasaan ja Seinäjoella vaihto. Matka meni suhteellisen mukavasti. Vähän jännitti kelpiä ja pikkuisen piti pientä ininää pitää, että muistettiin Nuuskinkin olemassa olo, mutta ei mitään sen kummempaa. Mukava, että meni kuitenkin niin hyvin, eikä miitän suuria stressauskohtauksia saatu. :)

Nätisti odotetaan lupaa pihalle pääsyyn.

Vaasassa mentiin kaverilleni, missä olikin sitten kolme kissaa, pihassa valtava nöffi, kolme hevosta, lampaita ja kanoja. :D Lampaat oli oikeastaan Nuuckin näköpiirin ulottumattomissa, mutta kyllä vaikutti äänet hyvin mielenkiintoisille pojan korviin.

¨

Kissoihin Nuuski suhtautu oikein hyvin. Ei mitään ongelmia! Hirrrmuisesti olisi kisut kyllä kiinnostanut, mutta kissat ei olleet niin valmiita hieromaan tuttavuutta, joten osasi pitää kiinnostuksesta huolimatta hyvin turvaetäisyyden kissoihin.

Hevosetkin kiinnosti Nuuckia todella paljon ja niin kiinnosti koira hevosiakin, jotka innoissaan tunki päitään karsinoistaan tehdäkseen tuttavuutta kelpin kanssa, joka varovasti kävi nuuskimassa muutamaa. :)

Nöffi oli pelottava tuttavuus. Musta valtavan kokoinen karvapallo, joka hyppi innoissaan häkissä sai Nuuckin sisäinen harjaliskon eloon. 

Matka meni oikein mukavasti ja Nuuck sai kehuja siitä, kuinka hyvin sopeutui täysin ventovieraaseen paikkaan ja oli niin mukava ja tottelevainen hauva. <3

Uusi vuosi meni tosi hyvin. Raketit ei häirinneet yhtään! Loistavaa! :)

Nyt kohti uusia seikkailuita, kuten sunnuntaina jälleen starttaavia agitreenejä >>

Hyvää joulua!

Päivitys

Kyllä tietää mikä on Nuuckin suosikki vuodenaika! :D Se on aivain innoissaan kaikesta tästä lumen määrästä. Nuuski tekee kauheita kiihdytyksiä lumihankeen, jonka jälkeen tunkee päänsä lumeen ja haukkaan suun täydeltä lunta kitaansa. Myös lumipallojen pyydystäminen on aivan loistohommaa, sekä pallon noutaminen kauheissa kinoksissa. (y)

Käytiin Nuuckin kanssa ekaa kertaaa hiihtämässä ja ihan mukavastihan se meni. Vähän oli pojalle omituista, kun ei mentykään sitä tavanomaista omistajan liian hidasta kävelyä vaan joutui poika oikeasti juoksemaan. :) Tätä kyllä jatketaan sen verran hyvästä on niin koiran kuin omistajankin kunnolle.

Jyväskylän näyttelyt!

Päivät on menneet mukavasti lenkkeillessä ja treenaillessa. Meillä on menossa pieni agitauko, harrastusmahdollisuuksien puuttumisen takia, joten tässä sitä nyt odotellaan, joska maneesitreenit alkaisi jossain kohti ja päästäisiin agikelpien kanssa radalle.

Ja kuten otsikko kertoo meillä oli 11.11 ihan aidot näyttelyt!! Niihin oltiin treenattu kyllä melko aktiivisesti kävelemistä ja seisomista, viime mätsäreissä kun ei mennyt ihan putkeen, koska koira ei sitten jaksanut seistä koko aikaa kauniissa asennossa. Tilattiin kevythäkki noita näyttelyitä varten, mutta toinen noista kiinniteputkista kerkesi jo haljeta - onneksi pysyi pystyssä yhdelläkin.

Kyllä noita näyttelyitä vähän jännitettiinkin, kun en itsekään ollut koskaan noin isossa tapahtumassa käynyt, kuin nuo Jyväskylän kansainväliset näyttelyt. Järjestelijöille kiitokseksi, että hienosti oli kyllä laitettu homma pelaamaan ja oikeat paikat löytyi suht. helposti. :) Jännitti kyllä kielipuolikin, koska tuo meidän tuomari oli tanskalainen ja mietin sitten, että miten tuo yhteiskieli onnistuu, koska minulla ei ole mitään tanskan taitoja, eikä englantikaan ole maailman paras. Siinä oli sitten onneksi tulkki mukana, joka kertoi pidemmät ohjeet, joten hyvin meni. Ja tässä tuleepi arvio:

10 kuukautta. Erinomainen pää. Kallo hieman liian pyöreä. Erinomaiset korvat, silmät ja suu. Vahva kaula. Hieman löysät ylälinjat Erinomainen lantio. Hyvä vartaloinen ikäisekseen. Hyvät kulmaukset. Liikkuu mukavasti. Oikeanlainen turkki ja väri. Hyvä luonne. ~ Kim Viksö Nielsen

Laatuluokka: JUN ERI
Kilpailuluokka: JUK 2¨
Ihan mahtava koirahan tuo on! Kehässä meni ihan mukavasti, mutta vastustajamme oli vain liian kokenut ja hillityn arvokas, Nuuckiin verrattuna, ettei pidemmälle päästy, mutta eipä tuo hirveästi harmita noin hyvien arvostelujen jälkeen. :D